Moni vanhempi painii arjessa saman haasteen kanssa: lapsi suostuu syömään vain muutamaa tuttua ruokaa, ja uusien ruokien maistaminen saatikka syöminen tuntuu mahdottomalta tehtävältä. Ruokarohkeus ei kuitenkaan ole synnynnäinen ominaisuus, jota joko on tai ei ole – se on taito, jota voi harjoitella hauskalla tavalla.
Yksi tehokkaimmista menetelmistä ruokarohkeuden lisäämiseen on Makupalapeli. Olen aikoinaan aloittanut tämän pelin pelaamisen erään yliopistollisen sairaalan Ruokaseikkailu-ryhmässä, jossa osallistujina oli hyvin valikoivasti syöviä autismikirjon lapsia. Jo tuolloin peli näytti tehonsa: monille lapsille Makupalapeli jäi mieleen koko ryhmän kivoimpana asiana, vaikka kyseessä oli alun perin jännittäväksi koettu tilanne.
Mitä on ruokarohkeus ja miksi se on tärkeää?
Ruokarohkeus tarkoittaa lapsen uteliaisuutta ja valmiutta kohdata uusia makuja, tuoksuja ja rakenteita. Se ei tarkoita, että kaikesta pitäisi tykätä, vaan sitä, että lapsi uskaltaa ottaa uuden ruoan uteliaana ensin vaikka käteensä, ja siitä pikkuhiljaa laittaa suuhunsa.
Tätä peliä on pelattu myös monet monituiset kerrat sekä omien, että kylässä käyneiden lasten kanssa, lasten juhlien osana sekä työn puitteissa erilaisissa lasten ja nuorten ryhmissä. Ja aina tämä peli saa sekä osallistuvien lasten että aikuisten ruokailon ja maistamisrohkeuden heräämään! Pelin äärellä on käyty monet mielenkiintoiset keskustelut liittyen ruokaan ja siihen, miten eri tavalla maistamme ja miten ruoasta on myös hyvä puhua arvostavasti, vaikka maistettu ruoka ei olisikaan heti omaa suosikkimakua.
Makupalapeli-pelin ohjeet: Näin pelaat kotona
Makupalapeli on peli, jossa kukaan ei häviä! Sen tavoitteena on herättää ruokailo ja laskea kynnystä uusiin makuihin tutustumiseen.
Tarvikkeet:
- Pyöreä lautanen tai lokerikkovati
- Yksi pelimerkki (esim. legoukko tai porkkanan pala) ja noppa
- Ruokaa sormipaloina
- Tarvittaessa coctailtikkuja
Pelin valmistelu:
Erilaisista ruoka-aineista esim. hedelmistä, kasviksista, juustosta ja leivästä pilkotaan pieniä sormin syötäviä paloja eli makupaloja. Makupaloiksi käyvät myös suoraan sopivan kokoiset ruoka-aineet esimerkiksi marjat, viinirypäleet ja pyörykät. Osa makupaloista on hyvä olla vanhoja tuttuja ruoka-aineita, osa uusia ja osa voi olla myös jotakin “herkkua” kuten suklaata tai keksiä. Makupalat laitetaan lautaselle omiin lohkoihin.
Ruokakaupassa käydessä voidaan yhdessä miettiä mitä uutta ruoka-ainetta peliin ostetaan. Lapset voivat olla mukana kokoamassa peliä tai vanhemmat voivat koota yllätyspelin.
Pelin kulku
- Laittakaa pelimerkki jonkin ruoka-aineen kohdalle. Nuorin aloittaa ja heittää noppaa ja siirtää pelimerkkiä noppaluvun verran eteenpäin. Tässä on ensimmäinen tutkittava ruoka.
Tutki aisteilla: Ennen maistamista ruokaa saa katsoa, haistella ja koskea. Mikä on palan väri? Onko se kova vai pehmeä?
Maista ruokaa (tai vain nuolaise, jos rohkeus ei riitä vielä maistamiseen).
Kuvaile makua: Käyttäkää kuvailevia sanoja: “rapsakka”, “mehuisa”, “hapan” tai “suolainen”. Välttäkää sanoja “paha” tai “hyi”. Opettele sanomaan: “En tykkää vielä”, jos ruoka ei ole vielä niin sanotusti oman “suun mukaista”.
Makupalapelin muunnelmia:
- Pelin keskelle voidaan laittaa se kaikkein ”jännittävin” aines, johon tutustutaan aina nopan numerolla kuusi.
- Pelin puolessa välissä kohdalle sattuneen makupalan lisäksi voi ottaa vapaavalintaisesti minkä vain toisen makupalan. TAI noppaa heitetään vielä toisen kerran, mikä määrää toisen makupalan. Millaisia hauskoja makuyhdistelmiä saatte aikaan?
