Kategoria:
Moni hakee arkeensa selkeyttä valmiista ateriamalleista. Ne voivat tuntua turvallisilta: kun joku muu kertoo, mitä syödä ja milloin, tulee tunne, että on turvallisilla vesillä. Ateriamalleista voikin olla hyötyä, kun aloittaa elämäntapamuutosta, mutta tässä artikkelissa käsitellään myös valmiin ateriamallin haittoja.
Onko lämmin ruoka ainoa oikea ruoka, vai voiko kylmälläkin aterialla pärjätä? Tässä blogikirjoituksessa pureudutaan tähän aiheeseen.
Kun ruokasuhde on terveellä pohjalla, voi syödä kaikkea kohtuudella, kokeilla uusia ruokia ja juhlistaa erityisiä hetkiä ruoalla ilman ahdistusta. Epäterve ruokasuhde puolestaan ilmenee liiallisena kontrollina, syyllisyytenä syömisen jälkeen, tiukkoina sääntöinä ja rajoituksina.
Makupalapeli on mielestäni ollut paras keino lisätä lasten maistamisen intoa ja niin sanottua ruokarohkeutta. Olen aikoinaan aloittanut pelin pelaamisen erään yliopistollisen sairaalan Ruokaseikkailu-ryhmässä, johon osallistui hyvin valikoivasti syöviä autismikirjon lapsia.
Terveellisen syömisen ytimessä on yksinkertainen nyrkkisääntö: täytä puolet lautasestasi kasviksilla. Tämä niin sanottu lautasmalli on helppo ja tehokas tapa varmistaa, että ateriasi ovat tasapainoisia ja ravitsevia.
Oletko sinäkin kuullut, että puolet annoksesta kannattaa täyttää kasviksilla? Se on loistava tavoite, joka tuo mukanaan monia terveyshyötyjä. Mutta miten saada kasvikset osaksi jokaista ateriaa, kun arki on kiireistä tai
Tuntuuko, että tekisit vaikka mitä uusia ruokia, jos perheesi vain suostuisi syömään niitä? Oletko pakotettu valmistamaan samoja tuttuja ruokia vuodesta toiseen? Nirsoilu, tai nykyaikaisemmin ilmaistuna valikoiva syöminen, on yleistä etenkin
